sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 236

Päivä 236, 30.11.2014

Vihdoin hyvin nukuttu yö takana! Heräsin yhdeksältä ja ehdin laittaa itteni valmiiksi ja eväät koko päiväksi mukaan, kunnes Lenni heräs. Ehdin Lennin pukea ja sit heräs Veela. Veelan nostin vaan haalarin sisälle ja suoraan sairaalalle matkamme vei! Ja ihanaa, parasta, sairaalassa meitä olikin vastassa pirteämpi poika kädet ojossa! Sydän!

Yö oli mennyt Nuutilla ihan hyvin. Illalla sai levemiriä 7 yksikköä, mutta yöllä laski sokerit melko matalalle ja oli joutunut syömäänkin jotain. Ruoka on tänään maistunut ihan loistavasti, ja lääkäri sanoi että Nuutti ottaa nyt takasin niitä ketoasidoosin aikaisia menetyksiä. Nuutti on kyllä hirmulaiha, selkärangan pallurat tuntuu isoina möltteinä :/. Mutta suunta parempaan, jesjes!

Tänään opeteltiin pistämään insuliinia Nuutille. Eka harjoteltiin semmosella pallotyynyllä ja sit sainkin jo pistää ihan poikaa itseään. Verensokeria harjoteltiin myös itse ottamaan. Nuutti kyllä laittaa mittariin liuskaa, ja valuttaa veren liuskalle, mutta ei vielä itse halua pistää. Ei myöskään halua pistää insuliinia, ei ole edes halunnut katsoa insuliinikynän piikkiä. Annetaan pojalle aikaa, mennään Nuutin tahtiin, onhan meitä pistäjiä tässä muitakin :).

Nuutti on nyt saanut oman sokerimittarin ja kaksi insuliinikynää. Saatiin tänään myös reseptit glukoosille ja insuliinille kotiin, sekä lupa hakea muita välineitä. Lääkäri piti meille briiffin diabeteksestä ja siihen liittyvistä asioista. Enpäs ollutkaan tiennyt, että maailmassa eniten juuri Suomessa on diabetesta! Siitä ei ole tutkimustulosta, että miksi asia on näin. Lääkäri meinasi myös, että haluavat meidän pois sairaalasta perjantaihin mennessä ;). Ensin Nuutti pääsee kotilomalle yöksi ja vähitellen sit kokonaan kotiin. Sitä odotellessa, kyllä on poikaa jo ikävä <3 .="" p="">
Tänään aloitettiin myös seurantavihon täyttö. Päivällä sokerit ennen ja jälkeen aterioiden on olleet aika korkealla, ja nyt vähä muutetaan yö- ja päiväinsuliinien annostusta. Katsotaan kuinka tepsii.

Mummi ja vaari hakivat Lennin niille hoitoon, niin saatiin vähän rauhaa sairaalaan. Roope oli tänäänkin siellä mutta lähti sit mummin ja vaarin mukaan myös. Nuutilla kävi muutenkin aika kivasti vieraita tänään, mutta tärkeintä tuntui olevan rajaton pleikkaripelaus ja vieraiden tuliaiset!


Nyt mamma nukkumaan niin jaksaa taas aamulla takasin poikasen luokse. Saas nähä mitä jännää ja uutta huomenna opitaan! Toivottavasti ainakin tavataa diabeteshoitaja :).

Päivä on ollut täynnä diabetesta, mutta en toki ole unohtanut, että Veela rakas, reipas sairaalassa mukana olija, täytti tänään 10kk! Ihana pieni pallero joka on oppinut vilkuttamaan ja näyttelemään kieltä. Lisää sydämiä!

lauantai 29. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 235

Päivä 235, 29.11.2014

Ensimmäinen aamu diagnoosin jälkeen. Lähdin sairaalaan heti kun sain pienet lähtökuntoon, halusin ehtiä lääkärinkierrolle. Hoito jatkui vielä aamulla teholla. Yö oli mennyt hyvin. Mun piti ottaa molemmat pienet mukaan kun Tommin piti mennä töihin, joten pyörittiin pienessä huoneessa Veelan ja Lennin kanssa. Lenni kulki pitkin seiniä ja hoki "ei saa painaa, ei saa painaa", Veela otti torkut kaukalossa mutta muuten viihtyi oikeestaan sylissä.

Insuliinitippa otettiin pois puoli yhden aikaan ja pistettiin ensimmäinen insuliinipiikki. Yhden aikaan saatiin lupa siirtyä lastenosastolle ja Nuutti pääsi vihdoin syömään. Nälkä oli kova ja poika piristyikin silmin nähden ruokaa saatuaan! Osastolla on hyvä olla, siellä on päiväsalissa leluja vaikka kuinka paljon ja omassa huoneessa(kin) on pleikkari! Eikä äiti laita sairaalaan ruutuaikarajotuksia ;).


Nuutin sokerit on tän päivän olleet 13-15 välillä, ketoaineet on laskeneet jo 1,3:n. Kovin on poika edelleen uupunut ja väsynyt, vetämätön, kalpee ja niin kovin hauras. Laiha pikkunen, äitin sankari ja taistelija! Lounaan, päivällisen ja iltapalan on tänään syönyt. On pistetty ateriainsuliinia ja yötä vasten pitkävaikutteista insuliinia. Nuutti sai jo omat insuliinikynät, sinisen ja punasen. Sokerit on mitattu vielä kanyylin kautta otettavista näytteistä.

Niin ja sit tää äiti. Äiti on väsynyt, äiti on huolissaan, äitiä itkettää. Mä niin haluaisin olla mun pienen linnunpoikasen vieressä joka hetki, pitää koko ajan kädestä kiinni, mutta tällä hetkellä mun ei oo mahdollista viettää yötä sairaalassa. Onneksi Nuutilla on niin hyvä isi, että isi on siellä, Nuutin ei tarvitse olla yksin. Heti aamulla me mennään pienten kanssa takasin Nuutin luo. Katsotaan, mitä uutta huomenna opitaan, mitä päivä tuo tullessaan. Hetki hetkeltä, asia ja päivä kerrallaan kohti parempaa tietämystä.

Ja samalla, kyllä, mä olen onnellinen että kaikki on kuitenkin hyvin. Mitään peruuttamatonta ei oo tapahtunut, Nuutti on muuten terve, ja pystyy elämään lähes normaalin elämän.


Vuosi elämästäni, päivä 234

Päivä 234, 28.11.2014

Meidän elämä meni uusiksi nyt. Tai ainakin pysyvästi muuttuu. Nuutilla todettiin diabetes. 

Ollaan syksyn mittaan tarkkailtu Nuuttia ja ihmetelty kuinka se on jotenkin niin vaisu ja alavireinen. Tänään opettajakin soitti ja kertoi että Nuutti on tosi väsynyt ja nyt on syytä olla huolissaan. Olin itekin jo pitkin päivää kysellyt että mikä mieltä painaa ja mikä on huonosti. 

Googlasin lasten diabeteksen ja sen oireet ja soitin päivystykseen. Käskivät heti näytille. Nuutilla oireet olivat jatkuva juominen ja pissaaminen (myös sänkyyn), älyttömän isojen ruokamäärien syöminen, laihtuminen, kalpeus, uupumus, väsymys, alakuloisuus, jalkojen väsyminen ja jopa surumielisyys. Aina niin pirteä ja energinen poika on syksyn aikana muuttunut vakavaksi ja alavireiseksi. 

Päivystyksessä otettiin sokeriarvot joita hoitaja kommentoi heti sanomalla "diabetes". Kyynel nousi äidin silmään ja pojan myös kun tuumasin että nyt me jäädään tänne sairaalaan. Nuutti laitettiin heti ensimmäiseksi nestetippaan. Tullessa sokeriarvo oli 47 ja ketoaineet 6,4. Päivystyksestä siirryttiin teho-osastolle ja nestetipan lisäksi laitettiin tippumaan insuliinia. Nuutilla on molemmissa kyynärvarsissa kanyyli. 


Nuutin isä tuli myös paikalle. Mä lähdin kotiin sokeriarvojen ollessa 33 ja tilanteen tasaannuttua, kello oli n. 1 yöllä. Isä jäi yöksi Nuutin kanssa. 

Rankka päivä, kaikenkaikkiaan! Diagnoosi oli shokki, iso pommi, mutta kuitenkin helpotus; nyt tiedetään mikä Nuuttia on vaivannut. Tämän taudin kanssa pystyy elämään, me selvitään tästä. Jos tämän kuului tulla osaksi meidän perhettä, on Nuutti varmasti se joka sen kanssa parhaiten tulee toimeen. Lapsista siis. Itsehän tämän sairastaisin jos valita voisin. 

torstai 27. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 233

Päivä 233, 27.11.2014

Mä oon nyt yli 200 päivää jakanut meidän arkea ja kuvia. Tänään ajattelin vähän tarkemmin kirjottaa, miten päivä menee. Kello on nyt 9:37 joten ihan en vielä tiedä mitä tulee tapahtumaan :D.

Tähän mennessä:
* herätys 7:15
* koululaisten lähteminen kouluun yhden hermostumisen kautta, ja sen jälkeen hermostunut puhelu isille töihin (ottaa päähän kaikista keskimmäisen dissaus; kaikki kolme lähtevät yhtä matkaa kouluun mutta menevät eri reittiä! jättävät tämän isoista pienimmän yksinään pyöräilemään. äidin sydän itkee!! "no eikö se vaan voi pyöräillä lujempaa", no EI VOI jos parhaansa jo nyt tekee!!)
* aamupalat pienten kanssa; tänään pääsinkin helpommalla kun olin tuorepuuron tehnyt jo valmiiksi jääkaappin, tattari-sitruuna-kookos, nam!
* (gluteeniton) leipätaikina kohoamassa
* pissavahinkopyykki pyörimässä
* keittiö melkeen siistitty
* vaatteet puettu, aamupesut tehty
* jouluvaloja meinasin laittaa, tuloksena takkahuoneen lattialla yksi rikkoutunut lamppu ja lasia, yritän myöhemmin uudelleen
* lattialta siivottu (vain) yhdet pissat!
* päivän ensimmäinen volttimonttu rakennettu
* ehdin jopa vähän jumpata ennen ku pienet heräs!

Niin. Se päivä meni siinä sit. Ei niin kivasti, mutta meni. Eli uusi yritys myöhemmin tämän tyylin tekstistä!








keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 232

Päivä 232, 26.11.2014

Tänään meillä on ollu kiva päivä! Aamusta taas kerhoon ja sieltä suoraan lounastreffeille kerhokaverin kanssa 😊. Olipa mukavaa!


Pojatkin käyttäytyivät varsin mukavasti ja ennen kaikkea Lennille maistui ruoka!

Mitäs muuta. Niiiiiin, kävin ostamassa tapetit! Voi kun pääsis pian remppailemaan ;).


Käytiin samalla reissulla Veelan kanssa kaupungilla. Mua vähä ahdistaa tänä vuonna joulu. En saa kiinni fiiliksestä. En keksi Veelalle mitään lahjaa ja Lennin lahjaa ei tahdo löytyä mistään alella. On tää hankalaa :D. 


Vuosi elämästäni, päivä 231

Päivä 231, 25.11.2014

Aamut! Ne on lähes aina näiden kahden murupalleron kanssa ihan parasta!


Lenni ja Lennin lennimiesyökkäri :D 


Lennin nukkumiset on taas vähän vaikea asia. Päikkäreiden poisjättö ei ollutkaan ihan pala kakkua. Tänään Lenni nukahti ruokapöytään ja sit illalla valvottiinkin puoli  kahteentoista. 👻
Päikkäreiden kanssa ei ole hyvä mutta ilmankaan ei toimi! 

Kävin hakemassa maitoa pitkästä aikaa. Yleensä Tommi meillä hakee. Veela nukahti autoon joten sekin valvoi näppärästi puoleen yöhön!




Vuosi elämästäni, päivä 230

Päivä 230, 24.11.2014

Isimies kävi töissä vaan pyörähtämässä mutkan ja tuli jo aamupäivällä kotiin. Mikä ihana (teko)syy lähteä katselemaan lisää remppajuttuja!
Haettiin olkkaria varten muutama tapettimalli. Olkkari on tarkoitus rempata vuoden vaihteen jälkeen. 

Ikkunan maalaus jatkuu. Keittiön seiniä varten käytiin myös hakemassa maalia. Pitkällisen mietinnän ja pohdinnan jälkeen päädyttiin kuitenkin sävyyn paperi. Meidän keittiö ei oo suuren suuri joten ehkä kirkas valkonen kuitenkin tuo tilan tuntua eniten. 

Veela pieni pesusieni! Kyllä on neiti ihan erilainen kun on saanut hampaita puskettua läpi. Nyt kelpaa taas naureskella!



Vuosi elämästäni, päivä 229

Päivä 229, 23.11.2014

Jotenki kummasti meillä sunnuntaisin usein siivotaan. Mä vihaan siivouspäivää, siis sitä että on joku tietty päivä millon siivotaan ja siks meillä ei semmosta oo. Siivoon joka päivä jotain, usein aika paljon ja monta kertaa :D. Nyt kuitenkin rykäsin ja hinkkasin saunan ja kylppärin lattiasta kattoon! Wuhuu!

Lenni on hassu :D. Sillä on vaihe, jossa kaikkia asioita ja tavaroita laitetaan jonoon ja järjestykseen. Niinku vaikka aamupala. "MUN!" "Lennin oma." "Lennillä paaalijo."


Arvatkaas mitä tässä tapahtuu!!?


Jes! Meidän ällöttävän kammottavaa keittiötä on alettu rempata! Tehdään vaan vähä pintafiksausta mutta voi kuinka onnelliseksi voi ihminen tulla siitä, kun ruma ruskea ikkuna muuttuu vähitellen valkoiseksi!


lauantai 22. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 228

Päivä 228, 22.11.2014

Päivä paloasemalla -päivä. Käytiin siis mekin kurkkimassa meininkiä ja tutustumaan vpk:n tiloihin! 




Iltapäivällä lähettiin ylimummia moikkaamaan. Joonas-veljeni on täällä käymässä ja pökkäsin pojat sen kyydissä menemään, ite kävelin Veelan kanssa. Voi mikä lumisade <3.


Muuten, ihmiset, laittakaa jouluvaloja, ne näyttää niiiiin ihanilta!!




Vuosi elämästäni, vuosi 227

Vuosi 227, 21.11.2014

Täydellinen kotipäivä kauppareissua lukuunottamatta. Siis ei silleen täydellinen että kaikki menis niinku rasvattu, vaan siis semmonen että oltiin vaan kotona. 

Päätehtävä olikin pyykkääminen. Viis lasta + kaksi aikusta = järjetön määrä pyykkiä.. Varsinkin kun vaihdetaan lakanoita!

Pestiin myös tämä Tarulta saatu leijonapuku. Ai että on mainio!


torstai 20. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 226

Päivä 226, 20.11.2014

Mä oon vähä aatellu, että josko Lenni lopettais nyt päikkärit. Päikkäreille meneminen on venyny 14-15 välille, unet voi olla 2h ja sit yöunille käy vasta tosi myöhään, valvois vaikka lähemmäs puolta yötä. Nyt on kaks päivää ollu nukkumatta ja iltasin on nukahtanut kivasti siinä ysin pintaan. Vois vaikka jotain ulkoilua yrittää iltoihin lisätä, päikkärityömyys kun saattaa aiheuttaa ilkikurisuutta.. Noh, katellaan kui lähtee sujumaan. 

Me ollaan käyty tänään konsertissa! Kaikki lapset lähti mukaan vanhinta myöten. Ja kivaa oli!



Otettiin myös joulukorttikuvia, mutta niitä en vielä näytä ;).

Aamupäivästä kävästiin koululla vähä juttelemassa Roopen opettajan kanssa. Samalla tehtiin kierros Prismaan. 

Tänään taas letitettiin tukkaa <3. Toi aamupala on hyvä hetki kun sillon malttaa olla aloillaan!


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 225

Päivä 225, 19.11.2014

En oo pitkään aikaan kuvaillu syömisiä!
Tässä iloinen, värikäs aamupala marraskuun pimeyteen. Tattarin ituja, mansikoita, vadelmia, kiiviä ja riisimaitoa. Lisäksi tattarikräkkeri kookosöljyllä. Namskis!


Keittiöpäivä jatkui. Tällä kertaa keitin vaaleeta glögiä ite. Keittelin aiemmin syksyllä omenoista mehua ja nyt sulatin sitä kattilassa. Mausteita laitoin kattilasn mehun kanssa kiehumaan seuraavasti: 1tl kardemumman siemeniä, 15 kokonaista neilikkaa, 5 kanelitankoa, 2 tähtianista, 2rkl kookossokeria ja palan tuoretta inkivääriä.  Keittelin hyvän tovin, varmaan 15-20 min, nostin pois levyltä ja laitoin vielä seokseen hautumaan yhden rooibus-teepussin. Sekotussuhde on nyt glögillä ja vedellä 1:1 :).

Tein myös kookos-chiapalleroisia Naturally Meghan -blogista. On muuten yks mun lemppareista se sivusto!


Teija kävi iltateellä. Mukavaa kun ystävä käy kylässä, ei muuta voi sanoa <3. 


Vuosi elämästäni, päivä 224

Päivä 224, 18.11.2014

Keittiöpäivä!

Ensin kuitenkin syötiin aamupala. Veela on jo niin iso tyttö että sen hiukset saa letille <3. Ne jotka mut tuntevat pitemmän ajan takaa voivat kuvitella, mitä tämä mulle merkitsee <3. 


Eilen lioteltiin pähkinöitä ja siemeniä. Yöllä pähkinöitä kuivattiin ja siemeniä idätettiin. Sit vaan kräkkeritehdas käyntiin! Kuivuriin sujahti (vasemmalta) bataatti-tattari-mantelikräkkerit, chia-omena-kesäkurpitsakräkkerit sekä banaani-cashewleivät. Kuvassa olevat on Veelan omat, suolattomat versiot. Namiiii mikä tuoksu kuivurista leijaili!


Lennilläkin oli keittiöpäivä. Lennin kokeellinen keittiö testas tällä kertaa miltä näyttää valkopippuri, sinappijauhe ja nonparellit tuolille ja lattialle levitettyinä :). Näin reippaan ahertamisen jälkeen äiti siivos kaappeja ja oho - kuivatavaraa ei enää ole pienten käsien ulottuvilla!


Puuha-Lenni ehti myös makkariin rakentamaan "molttimonttua" tyhjäämällä sekä omansa että Veelan sängyn. 


Lisää tekemistä äitille aiheuttaa herra 12 v:n rajojen hakeminen. 

Kyllä, äiti on vähän väsynyt. 




Vuosi elämästäni, päivä 223

Päivä 223, 17.11.2014

Aamupäivällä otettiin yhteisulkoilut muutaman kaverin kanssa. Koitin Veelalle tätä 80cm Moloa eikä ollu ollenkaan ylijätti! Käyttöön vaan siis!


Nyt se sit tapahtu ekan kerran. Veela kiipes rappusille. Tästä alkaa jälleen porttikausi! Järkyttävää, Lenni oli just ton ikänen :o. 



sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 222

Päivä 222, 16.11.2014

Mun juuri syntynyt esikoiseni täytti tänään 12 vuotta! Mä muistan vielä sen kun ite täytin saman, muistan ne ajatukset siitä kuinka ei enää ollu alle 12v. 
Meidän 12v vietti päivän kavereiden kanssa duudsonpuistossa ja oli kuulemma paras synttäripäivä ikinä!

Mä oon vaan toipunut juhlista. Ja siivonnut. Äiti kävi vähä auttelemassa mua. 


lauantai 15. marraskuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 216

Päivä 216, 10.11.2014

Lennin muumipuistoleikki on muuttunut volttimonttuleikiksi :D. Kuperkeikat, voltit, hypyt ja syöksyt ovat kuitenkin niin reippaita, ettei äitin aifouni pysy mukana :D.


Vuosi elämästäni, päivä 217

Päivä 217, 11.11.2014

Yksi kuva vain tältä päivältä. Pieni tyttö ja kattilaleikit <3. 

Vuosi elämästäni, päivä 215

Päivä 215, 9.11.2014

Isänpäivä! Me hemmoteltiin meidän isiä isin lemppariaamiaisella eli pekonia, munia ja papuja. 


Iltapäivällä käveltiin mummin ja vaarin kuo isänpäiväkahville. Lenni kantoi reippaasti oman reppunsa jossa oli eväät. Tärkeitä hetkiä <3. 


Jälkeen muumipuistoleikit jatkuivat. Pikkusiskollakin on kivaa mukana (ainankin hetken :D ).









Vuosi elämästäni, päivä 218

Päivä 218, 12.11.2014

Keskiviikko kerhopäivä!! Päälle puettiin uutukainen haalari, aivan ihana Ticketin puku <3. Tää on meidän tän talven haalareista ehdottomasti mun suosikki niin ulkonäöllisesti kuin puettavuudeltaankin. Erityisesti tykkään lahkeista jotka saa tarralla kiristettyä kengän päälle tiukasti mutta tarra auki ovat helpot pukea! Pääntie on just sopiva, ei liian tiukka eikä löysä. Ja tuo karvahuppu on vaan niiiiin ihana! Ticketille kymppi!


Lennin jumppaleikit jatkuu. Nyt on myös ruokapöydän tuolit valjastettu tähän seikkailuradan rakenteluun. :D 



Vuosi elämästäni, päivä 220

Päivä 220,14.11.2014






Vuosi elämästäni, päivä 219

Päivä 219, 13.11.2014

Käytiin päivällä vähän lounastelemassa kun isi on kotona sairaslomalla. Syötiin kauppakeskuksessa ja kierreltiin samalla muutama kauppa. Lenni halus ite lykätä
Veelaa. 


Iltapäivällä lyötiin kalapeliprojektille loppu ja pistettiin pelit pakettiin. 


Lähdin vielä koululle satumaan rakennusprojektiin. Maalattiin lavasteita ja Veela keikkui näppärästi catbirdissä koko illan!



Kyllä se siitä.. Vähitellen!




Vuosi elämästäni, päivä 221

Päivä 221, 15.11.2014

No nyt ne on ohi! Lastenjuhlat!











Ensi vuonna uudestaan!

Nyt huilataan. Ainakin tämä ilta.