maanantai 7. marraskuuta 2011

Kuinka tehdään leipää?

Oon nyt hetken tehnyt meillä pääsääntöisesti leivän itse. Näkkäriä en vielä ole tehnyt, enkä ruisleipää, mutta ihan sellasen perusleivän oon tehnyt ite, ja Roopen mielestä äitin tekemä leipä on parasta leipää mitä on.
Tässäpä pientä postausta mitenkä meillä viime kerralla leipä syntyi.


Ensin raastoin kesäkurpitsaa ja porkkanaa, yhteensä raasteita tuli ehkä kolmesta neljään desiä. Raasteiden päälle kulhoon (Nuutin sanoin kakku-leipäkoneeseen) mittasin desin verran auringonkukan- ja seesaminsiemeniä.


Päälle mittasin noin viisi desiä vettä, jonka olin lämmittänyt melko lämpimäksi. Raasteet on raastettu kylmistä kasviksista, joten lämmitän veden normaalia lämpimämmäksi ja sekoitan kylmien raasteiden kanssa, jolloin seoksen lämpötila jää riittävän lämpimäksi kuivahiivan herättämiseksi. Kuivahiiva vaatii tuorehiivaa lämpimämmän nesteen, hiivapakkausten mukaan 42 asteisen.
Nesteenä käytän milloin mitäkin, mutta osin aina vettä. Hyvin toimii myös piimä, kermaviili, jogurtti, laimenettu omenamehu.. Mikä vain!
Mittasin vielä kulhoon desin verran Fibrex-kuitua sekä saman verran leseitä (tai kaurahiutaleita), hieman Herbamarea (tai tavallista suolaa), valkosipulijauhetta ja ruskeaa sokeria. Sit vaan pistetään hetkeksi sekasin!


Toiseen, pienempään kulhoon mittasin 2dl täysjyvävehnäjauhoja, ja sekoitin siihen kaksi pussia kuivahiivaa. 
Leipätaikinaa tehdessä lisätään aina ensimmäiseksi karkeimmat jauhot ja siirrytään hienompiin.


Jauho-hiivaseos lisätään kulhoon ja annetaan koneen pyöriä hetken (tai vaihtoehtosesti pyöritellään puuhaarukalla hetken taikinajuurta).


Taikinan teon alkuvaiheessa tärkeää on sekoittaa riittävästi löysää taikinaa, jotta taikinaan saadaan kunnolla sitko. Jauhoja lisätään taikinaan vähitellen ja sekoitetaan kunnolla välissä, tämä myös edesauttaa sitkon syntymistä ja saa aikaan kuohkean leivän.


Taikinaan lisätään siis jauhoja vähitellen. Jauhoina voi käyttää mitä jauhoja ahluaa, kunhan muistaa käyttää eniten vehnäjauhoja. Itse käytin tähän leipäsatsiin täysjyvävehnäjauhoja, spelthiivaleipäjauhoja, talkkunajauhoja sekä suurimmaksi osaksi hiivaleipäjauhoja. Kun tässä puhun vehnäjauhoista, niin itse käytän siinä kohdassa hiivaleipäjauhoja. Täysin valkoista vehnää ei ole välttämätöntä käyttää ollenkaan.


Kun taikina alkaa olla loppuvaiheessa, eli ei vielä ihan tarpeeksi paksua mutta ihan melkein, niin lisätään rasvaa n. puoli desiä taikinaan. Itse käytän juoksevaa margariinia, kaupoissa on näitä vaikka kuinka monen merkkisenä. Lämmitän muovista pulloa hieman kuuman veden alla, niin se ei liikaa viilennä taikinaa. Ja kun margariinipullo alkaa olla hyvin tyhjillään, irrottaa tämä kuumentaminen pullosta valumaan viimeisetkin margariinin rippeet ;).


Margariinin jälkeen lisätään jauhoja vielä sen verran, että taikina irtoaa kulhon seinistä / vatkaimesta helposti. Leipätaikina jätetään pehmeäksi, eli ei väännetä tiukkaa palloa. Tapaan ripotella kohoamaan jätettävän taikinan päälle vähän jauhoja vielä. Emmä tiedä miksi, mutta niin mä vaan teen :D.


Seuraava vaihe on kohotus. Eli kohotetaan liinan alla kulhossa taikinaan puolisen tuntia, tai kun taikina on kohonnut puoleen. Kohotusta voi tehostaa laittamalla kulhon lämpimään veteen. Taikinan kohotessa on huolehdittava siitä ettei huoneessa ole vetoa, koska se häiritsee taikinan kohoamista.


Kuivahiivan ohjeistuksissa on, että tehtäessä sämpylätaikinaa kuivahiivaa käytetään yksi pussi puoleen litraan vettä, ja pullataikinassa kaksi pussia puoleen litraan vettä. Itse käytän leipätaikinassa kaksi pussia puoleen litraan nestettä. Näin leivästä ei tule mehevä ja muhkeä, eikä litteä kuiva pöperö.


Kohonneen taikinan kaulin leivinpaperi päälle pellin kokoiseksi.


Tässä vaiheessa normaalisti vedän taikinapyörällä leivän leipäpalojen viivat, mutta hupshups tällä kertaa unohdin! Ei iso virhe, menee hyvin näinkin.


Ennen uuniin laittoa pullasudilla vielä sudin leivän maidolla. Pinnalle ripottelen vielä siemeniä. Voi laittaa vaikka juustoraastetta, tai olla laittamatta yhtään mitään.


Sit vaan uuniin. Asteita 200, ja leipä puoliväliin. Uunin pohjalle paistonkestävä pieni astia, ja sinne vettä, niin leipään tulee rapsakka pinta. Paistoaika on noin 20 min, pitää tarkkailla miltä näyttää. Muutenkaan en mielelläni noita paistolämpötiloja tai -aikoja anna, kun ne on niin uunista riippuvaisia. Mut jotain suuntaa tossa.


Leipää voi tehdä monenlaista, monilla eri vinkeillä ja monen monista raaka-aineista! Mun ei tule tehtyä varmaan koskaan kahta samanlaista leipää, tällä kertaa tulos oli tämmönen. 


Tuosta Fibrexistä vielä sen verran, että sen voi hyvin jättää pois leipätaikinasta! Mun mielestä se vaan tuo lisää sitä mehukkuutta leipään, ja on erittäin kuiturikas tuote, joten tuo lisää ravintoarvoja myös. Mutta jos sitä ei kaapista löydy, eikä leipää tule usein leivottua, ei sitä varta vasten tätä ohjetta silmällä pitäen tokikaan tarvi ostaa :).


Antakaapas omat leivän leivontakokemukset ja vinkit jakoon!



lauantai 5. marraskuuta 2011

Happy Halloween!

Se on jälleen täällä. Tai NE on. Halloween siis, ja Roopen synttärit. Tai no, Halloween meni jo, ja Roopen synttärit on vasta tulossa, mut jos väliä on vaan kaks viikkoa, niin ainahan ne voi yhdistää! Mun ja mun pikkusiskon synttäreillä on kolme viikkoa väliä, ja neki aina yhdistettiin. Nih! (Se ei muuten ollu aina kivaa.)


Herra-melkeen-yhdeksän-veen kakkutoive oli tänä vuonna aivokakku. Vuoden Äiti (tattadadaadadaaaaaaa) tietenkin toteutti pojan toiveen. Siitä tuli tämmönen.


Tämä kakku on sisältä Charlotte Russe vadelmatäytteellä (sekin poitsun toiveesta). Netistä löytyy monen monta ohjetta Charlotte Russen tekemiseen, joten mikäli joku haluaa vastaavaa tehdä, frankly my dear KVG :P.
Kakku kuitenkin aivokerroksen alla näyttää tältä.


Tarjolla oli myös vastapaistettuja munkkeja kuorrutuksella, elikkäs donitseja. Nämä uppos tämän huushollin vanhimpaan mieheen.


Lisäksi pöydälle pistettiin matomuffinseja
haamuja
nakkivarpaita
ja kärrrrmeksiä.


Poijjaat pöydässä istuivat tämmöisessä kattauksessa.


Pitkä juhlapäivä takana, joten tämän vuoden Halloweenpirskeistä ei tämän pidempää bloggausta. Mikäli on kysyttävää, saapi kysyä, vastaan mielelläni :).


Ja näin siirtyivät halloweenkoristeet kaappiin odottelemaan ensi vuotta. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!