Päivä, jolloin legot joutui kylpyyn

Juhlien jälkeisenä päivänä on kiva keskittyä arkeen, ja siivota koko kämppä. Otan aina jonkun suuremman projektin, jonka suoritan kerralla. Nyt normisiivoomisen rinnalle valikoitui legojen pesu. Ja niitä leogja meillä tuntuu riittävän.


Isoveljen huoneesta pesulle joutuivat kaapin päältä valmiiksi kasatut alukset ja muut telineet

joista osa, oho, meni vähä rikki vaikka kuinka oli hellävarainen pesu. Isoveli on lähtenyt viikoksi pois kotoa, joten nyt oli hyvä hetki aarteet pestä.
Alusten lisäksi pesulla kävivät kaiki kasaamattomat legot laatikosta.

Myös pikkuveljen huoneesta pääsivät kaikki legot legot kylpyyn. Pikkuveljen mielestä peseminen oli varsin mukavaa puuhaa! Pesuaineena meillä oli Tolun desinfioiva yleispuhdistusaine. 
Oli äitillekin yllätys, kuinka paljon legoja mahtuu kolmeen laatikkoon...

 Uskotteko, jos kerron että meillä legot ovat leluista leikityimmät? Legojen lisäksi kovassa huudossa on Star Wars muodossa missä hyvänsä. Tänään pieni jedisoturi on kulkenut jedikaapu (Star Wars -kylpytakki) päällä, valomiekka (ulkoa löytynyt keppi) tungettuna pikkukalsareihin, toisessa kädessä musta hanska, koska käsi on tuhoutunut (äitille piti kyllä vielä varmistaa, että on se käsi OIKEASTI tallella, kun äiti jo niin hätääntyi. HuH.).


Taitaa meidän kesäloman Legonland-reissu olla ihan paikallaan! Varsinkin, kun sinne on juuri avattu Star Wars -osio. JeeJee!

Kesäisiä täytekakkuja suurille vuosikymmenille

Tänä viikonloppuna meidän suku juhli yhdessä, kun klaanin pääpari, mun mummi ja pappa, eli mun lasten ylimummi ja ylipappa, täyttivät yhdessä pyöreitä vuosia. Ylimummin juhlakakuista olen aiemmin jo blogannut, mutta tässä nyt näihin yhteisiin 170 vuotis juhliin tehdyt kakut.


Ensimmäinen kakku, lopputulos oli tämä

Välissä oli raparpereista hillo-marmelaadisokerin avulla keitetty hillo, johon lisäsin vielä muutaman liivatelehden. Raparperi on siitä jännä, että vaikka siinä kuinka olisi sokeria, on se silti kirpsakka. Tätä kirpeyttä taittamaan tein valkosuklaavaahdon, johon laitoin flora vanillaa (1prk), maustamatonta tuorejuustoa (200g), flora vispiä (1prk) ja kaksi levyllistä Pandan valkosuklaata (eli yhteenä 260g). Nämä täytteet sopivat omasta mielestäni hyvin yhteen.
Kakun päällä on marsipaania, jonka värjäsin jälleen kerran Wiltonin pastaväreillä. Oksat on myös marsipaanista tehty, mutta kukat on marmorivärjättyä sokerimassaa.


Toinen kakku oli kermakakku

jossa päällä oli oikeita ruusuja.
Täytteenä oli mansikkamarmeladia ja sitruunamoussea. Täytteet ohjeineen otin suoraan Kinuskikissan sivuilta. Selailen usein sivustoa, ja sieltä saa aivan loistavia vinkkejä, suosittelen!
Tämä kakku oli gluteeniton ja laktoositon. Ainoastaan reunapursotukset jotka tein Flora Vispillä, olivat vähälaktoosiset.


Kauppoihin on ilmestynyt Flora-tuoteperheeseen uusi Flora Kuohu, jossa on rasvaa 26%

Käytin tätä Flora Vispin rinnalla, ja mun mielestä vaahdosta tuli tämän kanssa vielä parempi! Ihan yksinään en tämän tason juhliin uskaltanut tätä ottaa käyttöö, mutta täytynee kokeilla miltä pelkkä kuohu-vaahto näyttää, tuntuu ja maistuu. Tykkään, kun markkinoille tulee uutuuksia!


Mutta after all juhlat olivat loistavat, meidän suku on paras, ja mun isovanhemmat ovat aivan loistotyyppejä!!

Kesänvärinen pussukka

Pitkästä aikaa löytyi intoa ompelemiseen! 
Löysin ihanan blogin, josta kaivoin esille kaavan ja ohjeet pussukan tekoon. Pojat tarvitsevatkin kumpikin omat toilettilaukut, kun kesä on tätä kyläilyn ja mökkeilyn aikaa.


Tänään sain ommeltua valmiiksi Nuutin oman siilipussukan

 ja kerrankin muistin käyttää näitä merkkejä

Sisälle vuorikankaaksi laitoin kestovaipoista jäänyttä pul-kangasta eli laminoitua kangasta, joka pitää kosteuden. Näin märkä hammasharja ei sotke pussukan ulkopuolella, eikä haittaa vaikka hammastahnatuubi jäis vähän irvistämään auki. Päällikankaan nurjalle puolelle silitin liimakankaan tukemaan ja ryhdistämään.

Aika kiva tuli! Roopen omaan on kankaat valmiiksi leikattuna, odottavat vain ompelua. Kaikki materiaalit mulla oli valmiina. Vetoketjut on kierrätettyjä, en muista mistä olen ottanut talteen. Aikoinaan Nuutille ompelin paljon vaippoja, joten niistä jämistä löytyi vuorit. Päällikankaat olen ostanut joskus jotain varten, mutta se jokin on jo unohtunut. Mulla on näitä tämmösiä kankaita metri tolkulla kaapeissa.. 

Always kiss me goodnight

Lapsi on kauneimmillaan kun se nukkuu, vai mitä olette mieltä? Äiti voi ihastella nukkuvaa lasta minuutti tolkulla, silitellä pehmoisia hiuksia ja nuuskutella pehmeää poskea. Poikien ollessa vauvoja rakastin sitä vauvan tuoksua, mikä vaunuissa oli kun vauva niissä nukkui. Painoin pään kuomun alla, suljin silmät ja vedin keuhkot täyteen. Sitä tuoksua ei äiti unohda koskaan.
Lasten kasvaessa ei nukkuvan lapsen kauneus katoa. Onhan ihminen silloin aidoimmillaan!
Nuutin nukkuma-asennot ovat vailla vertaansa.

Tässä uni on tullut kesken Lego-lehden lukemisen. Tainnut käsi hyytyä sivua kääntäessä.

"Äiti saanko mä kuunnella sun iPodia? Laita siihen niin että mies laulaa suomeksi, ei englanniksi, ja sit mä en halua kuunnella sitä tuuuuu-uuuu-uu ja rakasta mua vaan sitä joka tulee ja jäädyttää."

Unileluja on Nuutti alkanut halailemaan vasta viime aikoina, ehkä viimeisen vuoden aikana. Tässä on kainalossa joulupukin tuoma Pentikin vihreä siili.

Siis voi ei mikä uni. Ja tässäkin poika siis ihan täydessä unessa.

Tämä kuva on eiliseltä. Oksupoksu tuli yllättäen Nuutille kylään. Sänky vuorattiin pyyhkeillä, ja sängyn viereen laitettiin varmuuden vuoksi vati. Jotenkin kummasti siitä vadista tuli näinkin läheinen vieruskaveri.

Meillä nukkumispuuhiin mennessä rutiinit ovat peittely ja ne ratkaisevat sanat "Nuutti mä rakastan sua." "Mäkin sua!" "PussPuss." "PussPuss." Ja sama tietenkin isoveljen kanssa.
Voi kun lapset voisivat aina pysyä näin pieninä, suloisina, viattomina, ja äidin hallinnassa. Minun rakkaat!