tiistai 16. joulukuuta 2014

Vuosi elämästäni, päivä 250

Päivä 250, 14.12.2014

Voih, nyt se paljastui miksi Veela niin kovin huusi, Veelalla oli maha kipeä ja sen seurauksena tuli oksennus vaunuissa unien päätteeksi. Ihan siis semmonen oikea lapsen oksennus, ei mikään vauvapuklu. Nyt sormet ja varpaat ja hiukset ja kaikki solmuun ettei vaan tuu mitään tautia ja muita oksentelijoita!! Ei voi olla niin huono tuuri että taas kun Hilla-pieni on tulossa tänne niin sairastettais!

Lunta ripsi maahan hyvin hyvin vähän. Pieni päivänpaiste halusi heti ulos :D.


Veela on aika kranttu syömäri. Useimmiten paiskoo lattialle ruoat, niinku tässäkin. Ei kovin arvostanut äitin laittamaa riisipöperöä. Riisi on muuten tosi inhottavaa tommosella sormiruokailijalla, se tarttuu ällöttävästi sukan pohjaan kun sen päälle tallaa!


Lenni ja Roope on touhanneet yhdessä koko viikonlopun. Tässä vielä volttimonttukuva, kun tältä meidän olkkari näyttää ison osan hereillä oloajasta :D.


Eilisen raskaan päivän jälkeen oli ihanaa laittaa taas jotain ruokaa. Tosin laitettiin vaan mitä kaapista löytyi, kun kauppaan ei vieläkään rahkeet riitä, ei vaan jaksa lähteä. Onneksi vaari jälleen ilahdutti meitä tuoreella kalalla! Pakkasesta löytyi kurpitsa-spelttivohveleita ja jääkaapista valmis salaatti. Kalat uuniin currya päällä ja avot, näin meillä on loistava lounas!


Nuutilla oli mennyt viikonloppu hyvin isin luona. Oli ensimmäinen kerta kun Nuutti oli isin kanssa ilman sairaalaympäristöä. Onhan se jännää, tiiän kyllä, niin on omatkin ekat hetket tuoreena muistissa. Onneksi Nuutin isi oli kuitenkin niin paljon sairaalassa mukana, että luotan Nuutin sairauden hoidon ihan täysin siellä sujuvan :).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit :).