Kun pojat muuttivat samaan huoneeseen

Vihdoin se on valmis! Tämän parissa mä olen ahertanut viime ajat, ja nyt se näyttää hyvältä. Melkein. Ainahan on jotain, mitä vielä pitää tehdä, ja jonka voi siirtää sinne enstaille..

Meillä siis elämä heitteli ja muutti muotoaan niin, että poikien 10v ja 6v piti muuttaa yhteiseen huoneeseen. Lähtötilanne oli siis tämä, eli herra 6v:n huone, jonka oli joka toinen vkoloppu jakanut neiti 7v:n kanssa. Nyt kuitenkin neidin vierailut meillä muuttuivat pysyväksi olotilaksi, joten me vanhemmat kartoitettiin kaikkien mielentilat ja todettiin parhaimmaksi ratkaisuksi luovuttaa pikkuhuone tytölle, ja yhdistää pojat isoon huoneeseen. Ja mitenkähän tämä meni läpi herrä 10v:lle? No kun äiti kuulemma sai sen kuulostamaan niin hyvältä idealta! Hyvä äiti! Äiti saattoi käyttää vähän psykologiaa..

Huoneessa oli siis kerrossänky, lipastoja ja kaapit seinillä. Mummi ja vaari ovat aikoinaan pojille edelliseen asuntoon tuon kerrossängyn ostaneet, eikä se ole koskaan ollut mun suosikki. Nyt siitä tuli ehdottomasti yksi sellasisista! Sänky on siis Unipuun sänky, ja niin loistavasti muokattavissa, että siitä saa vaikka ja mitä aikaan! Kun kerran meillä oli jo kaksi sänkyä siinä valmiina, niin ostettiin vaan lisäpaloja, ja rakennettiin kaksi parvisänkyä. Koska huoneessa on yksi seinä täynnä ikkunaan, yhdellä seinällä kaapit ja ovi, ja kaksi ehjää seinää, ei paljon ollut vaihtoehtoja mihin sängyt sijoitetaan. Huone on tämän asunnon valoisin, joten ihan hirveesti ei haitannut vaikka kumpikin sänky osittain ikkunan eteen joutui. It is what it is.

Perheessä täytyy jokaiselle olla se oma paikka rauhottua, ja juuri siksi halusinkin parvisängyt, koska niiden alle sai kummallekin pojalle perustettua oman majan. Verhot majoihin ompelin Vallilan Jaffa-kankaasta, värinä turkoosi. Piristää tätä valkoista huonetta aivan loistavasti! Verhot on kiinnitetty tarranauhalla. Tikkaiden taakse olisi tarkoitus tehdä vielä valkoinen verho, mutta se on niitä enstain hommia.

Tuon keskellä olevan verhon saa nostettua tarvittaessa ylös, sitä varten verhon taakse on ommeltu nauhat, joissa on nepparikiinnitys (tosin käytännössä olen huomannut, että vielä kätevämpää on vaan heivata verhot tonne ylös sängylle, esim. siivotessa..).

Kuvassa näkyy myös majassa oleva samaa verhokangasta oleva iso lattiatyyny, ettei tarvi ihan kovalla lattialla istuskella.

Päätyyn ompelin myös tuosta Vallilan kankaasta verhon peittämään näkymää ovelta katsoessa.

Nuutin majaan pääsi myös Nuutin kummisedän ihan omin pikkukätösin tekemä tuoli, joka sekin vetää tavaraa sisäänsä.

Huoneen suurin haaste oli saada riittävästi säilytystilaa, sitä kun ei lastenhuoneessa ole koskaan liikaa. Tai oikeestaan koko kodissa. 
Majojen sisälle hankittiin Ikeasta Trofast-sarjan laatikostot, mun mielestä ne on hirrrrveen käteviä kun niihin mahtuu niin paljon tavaraa!
Legolaatikoissa on -tattadadaadadaaaa- legoja!

Muuramen laatikostot siirrettiin sänkyjen päätyihin, ja lipastojen päälle nostettiin seinällä olleet kaapit. Näissä on poikien omia tavaroita. Mä niin tykkään tuosta punaisesta, kun se tuo tommosen reippaan otteen!

Kaapit tulivat juuri sopivalle korkeudelle toimimaan yöpöytinä. Lampuiksi hankin Kartellin Take -valaisimet, joista sirottuu valo aivan äärimmäisen kauniisti.

Muuramen kaappi siirrettiin ikkunan eteen, ja sen kaveriksi hankittiin Muuramelta L-taso. Nyt on koululaiselle myös paikka tehdä kotitehtäviä.
Nukkumattilamppu pääsi myös tason päälle, sekä Roopen hartaasti kasvattama kaktus. 
Kaapissa on dvd-soitin, pleikkari, cd-soitin, dvd- ja cd-levyjä, videokasetteja ja muuta aiheeseen kuuluvaa. 

Tuoli puuttuu vielä tästä kokonaisuudesta, kuvassa näkyvä tuoli on tilapäisesti keittiöstä lainassa. Haaveilen Kartellin La Marie-tuolista, olisi juuri sopivan kevyt tuohon. Josko sit ens tilistä.. (kuva lainattu netistä)

Jotta tämä huone säilyisi edes jotenkuten siistin näköisenä, tilasin vielä Avaroomilta päiväpeitot poikien sänkyyn. Ai että mä tykkään niistäkin! Niin saa siististi sängyt pedattua.

Päiväpeittojen alta paljastuu tietenkin teemaa jatkavat lakanat :D.

Ja vielä että tämän huoneen keveys ja selkeys säilyisi, ompelin ikkunaan uuden verhokapan Vallilan hennosta valkoisesta kankaasta. Valo pääsee verhon läpi todella upeasti! Kaikki kankaat ostin Anttilasta, ja täytyy kyllä sanoa, että en ikinä ole missään kangaskaupassa saanut yhtä hyvää palvelua! Suuri kiitos sille Anttilan kangasosaston myyjälle, joka useaan kertaan mua palveli, kuunteli ja esitti omat mielipiteensä!

Ja näin loppuun toim. huom. Tämä huone näytti tältä tasan kuvasuhetken ajan (ja on näyttänyt äidin mielessä myös tältä koko suunnittelu- ja toteutusvaiheen ajan). Todellisuushan on tämä, ja paljon karumpikin..